Kirjoittajalta tamperenyt

“Neuvoimme hankkimaan asianajajan” – Raaseporin turman kuskia kuullaan ennen joulua (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site Raaseporin Leksvallintiellä 26. lokakuuta sattuneessa tasoristeysonnettomuudessa toisena osapuolena olleen Masi-miehistönkuljetusajoneuvon kuljettajaa kuullaan vielä ennen joulua. – Palaveerasimme aiemmin jutun syyttäjän kanssa, ja tulimme siihen tulokseen, että neuvomme kuljettajana toiminutta varusmiestä hankkimaan asianajajan. Tällä hänen asianajajallaan on nyt ollut muita kiireitä, eikä varusmiehen kuulemista siksikään ole vielä tehty. Kuulemisen päivämäärä on jo tiedossa, tutkinnanjohtaja, komisario Ilkka Kantola Länsi-Uudenmaan poliisista kertoo. Onnettomuudessa niin ikään loukkaantunut parikymppinen kuljettaja oli aluksi sairaalahoidossa ja sitten sairaslomalla. Hän ehti Kantolan tiedon mukaan palata palvelukseen ennen kotiuttamispäiväänsä 14. joulukuuta. Poliisi on kuullut jo aiemmin muita onnettomuudessa mukana olleita, ja heidän kertomansa on Kantolan mukaan vahvistanut sitä käsitystä onnettomuudesta, joka poliisilla oli jo aiemmin. – Kuljettajana toiminutta varusmiestä epäillään neljästä kuolemantuottamuksesta ja kolmesta vammantuottamuksesta sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, Kantola jatkaa. Masi-miehistönkuljetusajoneuvon ja kiskobussin eli lyhyen paikallisjunan välisessä onnettomuudessa menehtyi kolme varusmiestä ja yksi junassa matkustajana ollut henkilö. Lisäksi onnettomuudessa oli useita loukkaantuneita. Poliisin tietojen mukaan kaikki onnettomuudessa menehtyneet henkilöt olivat Suomen kansalaisia. Maastokuorma-auto oli Uudenmaan prikaatin komppaniaharjoituksessa. Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten...

Read More

Mystisiin nuorkauppakamareihin voi hakea melkein kuka vaan – “Meillä voi kehittää itseään” (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site YHDISTYS Monille mystisiin nuorkauppakamareihin voi hakea lähes kuka vaan. Toimintaa on ympäri Pirkanmaata. Mikä ihmeen nuorkauppakamari? Kenelle se on tarkoitettu? Mitä se tekee? Pirkanmaan Nuorkauppakamari ry:n puheenjohtaja Satu Herrainsilta kertoo, että nuorkauppakamarien jäsenet ovat alle 40-vuotiaita, jotka haluavat kehittää itseään. Nuorkauppakamareiden tarkoitus on kehittää jäseniään työelämässä esimerkiksi koulutusten ja esiintymiskokemusten avulla. Kaikki perustuu tekemällä oppimiseen – Kuka vaan voi hakea nuorkauppakamareihin jäsenhakemusten avulla. Jäsenemme ovat työelämässään pääosin tilanteessa, että haluavat oppia sekä päästä urallaan eteenpäin, Herrainsilta kuvaa järjestöä ja sen toimintaa. Pirkanmaan Nuorkauppamarilla on jäseniä yhteensä yli 70. Herrainsillan mukaan jäsenkasvu on ollut aktiivista ja tällä hetkellä se on nousussa. Jäsenhankinta tapahtuu nykyisten jäsenten suositusten kautta ja muun muassa sosiaalisessa mediassa. Herrainsilta toteaa, että kuka vain voi hakea jäseneksi. – Pirkanmaan Nuorkauppakamarin toiminta ei keskity Tampereelle, vaan sen kehyskuntiin. Toimintaa on esimerkiksi Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa, Nokialla, Ylöjärvellä, Ikaalisissa ja Parkanossa, kertoo Herrainsilta. Pirkanmaan Nuorkauppakamari ei suinkaan ole seudun ainut nuorkauppakamari. Pirkanmaalta löytyy kansainvälinen JCI United, Tammerkosken Nuorkauppakamari ja Tampereen Nuorkauppakamari. Suomen suurimman nuorkauppakamarin Tampereen Nuorkauppakamarin ry:n puheenjohtaja Lauri Oksanen puolestaan kertoo, että heidän tarkoitus ei niinkään ole kasvattaa jäsenmäärää. – Meillä on tällä hetkellä 120 jäsentä. Esimerkiksi tänä vuonna lähtee 12 jäsentä, pyrkimyksenä ottaa noin saman verran jäseniä sisään. Jäsenhankinta tapahtuu olemassa olevien jäsenten suositusten kautta, kertoo Oksanen Tammerkosken Nuorkauppakamarin jäsenhankinta tapahtuu niin sanotulla kuukauden hakemusajalla, jonka jälkeen katsotaan hakijat, haastatellaan ja...

Read More

Linnainmaan päiväkoti peruskorjataan (Tampereen kaupunki)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this siteLinnainmaan päiväkodissa on tällä hetkellä tilat seitsemälle ryhmälle ja 130 lapselle. Lisäksi päiväkodissa järjestetään kerhotoimintaa 2–5-vuotiaille lapsille. Perusparannuksen jälkeen päiväkotiin saadaan tilat kahdeksalle ryhmälle eli noin 160 lapselle sekä kerhotoimintaa varten noin 20 lapselle. Peruskorjauksen toteutussuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi syyskuuhun 2018 mennessä. Tavoitteena on, että rakennustyöt alkaisivat syksyllä 2018 ja peruskorjattu päiväkoti voitaisiin ottaa käyttöön tammikuussa 2020. Perusparannuksen kustannusarvio on 4 150 000 euroa. Vuonna 1982 valmistuneessa rakennuksessa tehdään mittava peruskorjaus sekä sisätiloissa että julkisivussa. Uusi päiväkotiryhmä sekä kerhotilat sijoitetaan Koilliskeskukseen siirtyneiltä nuorisotiloilta vapautuneisiin tiloihin. Sinne tulee myös oma sisäänkäynti. Päiväkodin keittiö ei vastaa tiloiltaan ja mitoitukseltaan nykypäivän vaatimuksia, joten päiväkotiin rakennetaan uusi keittiö ensimmäisen kerroksen itäpäätyyn. Leikkihalli sekä sen yhteydessä olevat varastot, näyttämö ja pienryhmähuone muutetaan isoksi saliksi. Vanhoja väliseinärakenteita puretaan ja uusitaan siinä laajuudessa kuin on tarpeellista alapohjarakenteen ja lattian pintarakenteiden korjaustöiden toteuttamiseksi. Lattian pintarakenteet uusitaan kaikissa tiloissa. Päiväkodin julkisivujen kuntotutkimuksen toimenpide-ehdotuksessa suositellaan, että ulkoseinien tiiliulkoverhous ja vanhat lämmöneristeet poistetaan. Kustannusarvioon sisältyy julkisivujen eristeen ja verhouksen uusiminen. Kaikki ikkunat vesipelteineen ja ulko-ovet uusitaan. Perusparannuksen yhteydessä parannetaan myös pihan toiminnallisuutta. Nykyiset pihan leikkivälineet ja aidat ovat uudehkoja, joten niitä pyritään hyödyntämään myös jatkossa. Pihalle rakennetaan pieni tekonurmipintainen pelikenttä. Päiväkoti ei voi toimia kiinteistössä rakennustöiden aikana. Toiminta siirretään väistötiloihin Linnainmaan koulun tontille sijoitettaviin väliaikaisiin tiloihin peruskorjauksen...

Read More

Nuorisovaltuusto haluaa oman määrärahan ja asiantuntijaksi kaupunginvaltuustoon (Akaan Seutu)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site Nuorisovaltuuston järjestämään glögi-iltaan saapui valtuutetuista ainoastaan Jukka Saari (vas.). Nuorisovaltuustoa edustivat Tearra Carney, Enni Piirainen ja Katariina Kivistö-Rahnasto. Nuorisopalveluista mukana oli nuoriso-ohjaaja Sari Laaki. Akaan nuorisovaltuusto järjesti viime keskiviikkona glögi-illan Akaan 35 valtuutetulle. Nuorten tarkoituksena oli esittäytyä valtuustolle, mikä jäi toteutumatta molemminpuolisen vähäisen osallistumisen vuoksi. Ainoana valtuutettuna paikalle saapui Vasemmistoliiton Jukka Saari. Seitsemänjäsenisestä nuorisovaltuustosta tilaisuuteen osallistuivat varapuheenjohtaja Tearra Carney, sihteeri Katariina Kivistö–Rahnasto ja jäsen Enni Piirainen. – Yksi on kipeenä ja yksi armeijassa tai sitten on muuta menoa, jota ei voinut perua, nuoret perustelivat osallistujien määrää nuorisovaltuuston osalta. Jukka Saari arveli valtuutettujen poissaolon selittyvän ainakin sillä, että osa valtuutetuista oli samaan aikaan teknisen lautakunnan kokouksessa ja osa valmistautui seuraavan päivän kaupunginhallituksen kokoukseen. – Yksi jos toinen on paneutumassa hallituksen listaan, Saari totesi. Rahaa tapahtumien järjestämiseen Nuoret keskustelivat Saaren kanssa nuorisovaltuuston toiveista. Nuorisovaltuusto kaipaa omaa rahaa tapahtumien järjestämiseen. Se on tehnyt esityksen 2000 euron määrärahasta kaupungin ensi vuoden budjettiin, mutta sen jälkeen asiasta ei ole kuulunut mitään eivätkä nuorisovaltuuston jäsenet tiedä sen kohtalosta. Nuorten mukaan suurimmalla osalla lähikuntien nuorisovaltuustoista on oma budjetti. – Kaikki tapahtumat ja muut mitä järjestämme menevät nyt nuorisopalvelujen budjetista, ja nuorisopalveluilla on jo valmiiksi hyvin rajallinen budjetti, Katariina Kivistö-Rahnasto kertoo. Kaupunginhallituksessa istuva Jukka Saari on valmis näyttämään vihreää valoa määrärahalle. – Koko hallituksen puolesta uskallan sanoa, että jos puhutaan näin pienestä summasta, ei sille pitäisi olla estettä, kun kyse...

Read More

Yllättävän moni vanhemmista säästää lapsilleen – Mutta vain 4 % ostaa jälkikasvulle pörssiosakkeita (Tamperelainen)

Lue alkuperäinen artikkeli tältä sivulta: this site Kolme neljäsosaa suomalaisista vanhemmista säästää lapselleen, ja joka neljäs säännöllisesti. Isät ja äidit säästävät yhtä usein, ja säästäminen on yhtä yleistä tytöille ja pojille. Yleisin säästösumma lapselle on 30 euroa kuukaudessa. Joka neljäs vanhempi ilmoitti, että myös lapsen isovanhemmat säästävät lapselle. Yleisin tapa säästää lapsille on rahan siirtäminen säästö- tai käyttötilille. Rahastoja lapselle säästämisessä ilmoittaa hyödyntävänsä joka viides vanhempi. Sen sijaan neljä prosenttia vanhemmista säästää lapselleen sijoittamalla pörssiosakkeisiin. Asia ilmenee Nordean teettämästä kyselytutkimuksesta. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kertoo olevansa ilahtunut siitä, että suurin osa vanhemmista ilmoittaa säästävänsä lapsilleen edes satunnaisesti. – Säästäminen myös aloitetaan jo melko pian lapsen syntymän jälkeen. Tällöin säästöaika on pidempi, Kärkkäinen mainitsee. – Toisaalta taas säännöllinen säästäminen lapsille on esimerkiksi Ruotsissa paljon yleisempää. Siellä viime vuonna toteutetussa kyselyssä kaksi kolmasosaa vanhemmista ilmoitti säästävänsä lapselleen säännöllisesti. Vain harvan mielestä lapsille säästäminen ei ole tarpeellista. Yleisin syy siihen, ettei säästä on se, ettei saa säästettyä vaikka haluaisi. Alle kuusivuotiaiden lasten vanhemmista, jotka eivät vielä säästä lapselleen, kolmasosa suunnitteli aloittavansa säästämisen myöhemmin. – On ymmärrettävää, että säästäminen ei aina ole taloudellisesti mahdollista. Esimerkiksi pienten lasten perheissä kodinhoitotuesta ei välttämättä ole helppo säästää, Olli Kärkkäinen kommentoi. Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten...

Read More